Riitta Manninen, yhteiskuntatieteiden maisteri, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Juva.

Huonokuntoisessa mummonmökissä asuivat avopari, vauva, kolme lasta aiemmista liitoista, koira, miehen äiti ja ainainen puute. Naisten välit olivat kireät, avomies pakeni tilannetta, ja lapset jäivät vaille huomiota. Perhe pyysi apua remonttiin, mutta yhdessä tilannetta mietittäessä nousi esiin myös äidin väsyminen, jopa masentumisen ja mielenterveyden järkkymisen vaara. Perheen kanssa työskenneltiin pitkään, mukana muun muassa koulu, terveydenhuolto ja myöhemmin poliisi. Perheelle saatiin oma asunto läheltä, asuinympäristö pysyi samana, ja mummo jäi mökkiin, jota remontoitiin, sosiaalityöntekijä konkreettisesti mukana.
Elämä rauhoittui.
Lasten harrastuksia tuettiin ja äiti sai tukea äitiyteen sekä vauvan kanssa olemiseen. Kun seuraava kriisi tuli, vanhemmat olivat aiemman kokemuksen pohjalta valmiita yhteistyöhön. Nyt perheellä on laaja tukiverkosto: äidillä mielenterveystoimisto, isällä A-klinikka ja nuoremmilla lapsilla tukiperhe.
Näin nuoret valmistuivat ammatteihin, perhe pysyi yhdessä ja mies kävi päivittäin huolehtimassa äidistään omaishoitajana.
On aina hienoa huomata, että voi olla ihmisenä ihmiselle, kulkea rinnalla, tukea ja olla mukana muutoksessa. Jaksamisen kanssa on joskus lujilla. Siksi esimiesten ja työtovereiden tuki sekä mahdollisuus purkaa tilanteita toisten sosiaalityöntekijöiden kanssa on tärkeää. On myös tärkeää pitää mielensä avoimena uusille asioille ja olla utelias elämälle. Asiakkaaseen täytyy uskoa ja häntä täytyy kannustaa löytämään omat mahdollisuutensa.
Epäonnistumisten historia voi olla pitkä, mutta silti hän on ihmisenä arvokas, ja hänen omalla näkemyksellään omasta asiastaan on merkitystä. Sosiaalityöntekijä esittelee vaihtoehtoja, ja asiakas tekee itse omat valintansa ja päätöksensä. Me tarvitsemme lisää palkkaa ja lisää sosiaalialan työntekijöitä kuntiin. Liian moni on joutunut lähtemään muihin töihin liian suuren työ- ja asiakasmäärien takia. Myös työmme kehittämiseen ja johtamiseen pitää panostaa entistä enemmän.
Tämä ei ole hyväntekeväisyyttä vaan vaativaa ammattityötä, jossa joutuu tekemään vaikeita ja vastentahtoisia päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisen koko elämään pitkään ja laajasti. Sosiaalityöntekijät toimivat myös laajojen asiakas- sekä viranomaisverkostojen johtajina. Ihmissuhdetaitojen lisäksi meidän on tunnettava hyvin oman ja lähialojen lainsäädäntö ja monet erilaiset palvelujärjestelmät. Palkkamme ei kerta kaikkiaan vastaa työn vaativuutta eikä koulutusta.

>Etusivulle